Santun ploki

 

Hammaslääkärissä

Muanantai, Lokakuu 29, 2012

Tännää mie sit käin siel hammaslääkärillä Nummelan honkkarin takana. Miulta lähti kaks hammasta ja oli miulle kerinny tulla pissitulehuskii. Se on kuulemma ylleistä diapeetikoilla niinko mie. Sit miun kurkunpää on osittaisesti halpaantunu, ja siks mie aina “höhötän” niinko emo sannoo. Minkä sille mahtaa jos ei henki kule kunnolla? Mut se halpaannus on vissii aika ylleinen vaiva isompikokoisilla vanhahkoilla kokkerspanieliloilla niinko mie oon. Ja että jos ruppee kovasti ahistammaa ja yskittämmään, ni kortisoonii pittää ruveta syömään.

Huono puoli on nyt se, et miul on sairauslommaa kaks viikkoo puruluihen syönnistä (jäi miulle viel ommii hampaita vaik emo eppäili et tullee jo tekarit). Hyvä puoli on se, et mie saan herkkutoipilasruokaa heti kun tästä tokkeennun. Eli vaik just nyt heti. Alkas vähä nälkä olemaa. Jo täs on aineskii neljä tuntii menny ko mie heräsin siel lääkärillä. Ja juttelin mie siel hoitajiin kanssa vaikka mitä juttuja ja käin ulkonakkii enneko emo tuli hakemaa kottiin.

Mut emo sano, et jos mie en jaksanu nousta kerjuulle ko raparperipiirakka oli pöyvvässä, ni ei sit oo viel syömiskunnossa koira.

Kaisan vastaanotolla

Tiistai, Lokakuu 23, 2012

Miulle tuli hirmunen moukku silmän alle viikonloppuna ja tännään emo vei miut Kaisan vastaanotolle. Ens viikolla sit pittää mennä hammaslääkäriin ko miult onkii menny hammas halki ja sen hampaan juuri on kippee ja sain mie kyl antipiootteja mut ei ne vissii pelkästään riitä.

Ni et semmonen juuriaspekti on tullu. Kaikkee harmii. Nyt ei vissii ennää saa puruluitakaa syyvvä.

Kakkua ootellessa

Laawantai, Lokakuu 6, 2012

Emo ku on ollu kippeenä ja kotona, ni ei olla tehty paljo mittää. Kerran päiväs ollaan menty tuosta etuovesta ja lähetty kävelylle kalliolle pyykkitelineitten kautta ja tultu kohta takas tietä pitkin. Mie oon ollu mukana pyykkitelineelle asti, ja sit mie oon menny roskikselle oottamaan, et muut kiertää tuon kallion. Saattaa siin muutama frolikki jäähä saamatta, mut emmie oikeen jaksa tuota sammaa lenkkii mennä montaa päivää. Pumbaa, Velmuu, Toinii ja Väinöö ei tunnu haittaavan. Ne juosta hutkeltaa ainakii kilometrin siinä missä emo kävelee sata metrii.

Sänkipeltojakkii olis mut on sinne matkaakii, ni et emmie taijja mennä sinnekkää. Vaik ihan hyvvää se pien käpsyttely tekkee, ei jalat jäykisty nii pahasti. Aamulla, jos mie oon menny yöks yläkertaan, pittää hetki verrytellä et pääsee käyntiin kunnolla. Rappusissa sitä ylleensä vertyy ihan hyvästi.

Nyt minnuu vaa huolettaa, et muistaakoha emo huomiseks leipoo kakkuu? Ko on Väinön synttäripäivä ja ylleensä ollaa jottai hyvvää kaikki saatu ko on jonku synttäri. Maistus kyllä. Vaik lihapullii ja rahkasötkötystä ja nakkiloita ja semmosta.